Ennen joulua adoptoin Sallan Peugeotin, joka oli nimetty pieneksi sinivalaaksi. Eteisessä se odotti paluutani Suomesta. En ollut tottunut ajamaan näin kapeilla renkailla, mutta vielä vaikeempaa on vaihtaa 10 vaihdetta. Rungossa on edessä kaksi vipua, joita säätämällä rattaat teoriassa vaihtuvat. Ehkä keväämmällä tunnen fillarini paremmin ja uskallan koskea niihin vauhdissa. Koska ilma oli vallan mainio, lähes kesäinen Suomen lumikasoihin verrattuna, päätin viedä sen ajelulle. La petite baleine bleue piti kovin eri silloista ja kuivista kaduista ja rullasi oikein mukavasti Tomblaineen ja Saint-Maxiin. Kun lähikylät on tarkastettu, voin kenties lähteä hieman pidemmällekin uskollisella ratsullani.
Nancy
Tomblaine
Joen varressa oli omituinen paviljonki, koriskenttä, lasten leikkipaikka ja paljon nurmikkoa eikä yhtään ihmistä itseni lisäksi. Muutama joutsen sentään lipui ohitseni.
Stade Marcel-Picot, 20 000 katsojan jalkapallostadikka, jonka valot näkyvät ikkunastani.
Padolla oli hieman samaa fiilistä kuin Oulussa.
Taivas meni pilveen ja pieni sinivalas parkkeerasi sillan alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti